28. heinäkuuta 2013

Heinäkuun hulinat


Heinäkuu on Lontoon reissun jälkeen sujunut työn merkeissä, mutta on ehditty kuitenkin käydä myös Porvoossa pentuvahteina ja piipahtaa parissa näyttelyssä.

Suunnattiin torstaina  11.7 Emman kanssa Porvooseen hoitamaan Minskuhoff's V- ja W-pentueita. Oltiin siellä torstai ja perjantai, kun Mia lähti kohti Ouluun kahmimaan taas paljon palkintoja Minskujen nimiin. Meillä oli Emman kanssa oikein hauskaa näiden pienten pentulaisten kanssa ja taidettiinkin viettää suurin osa ajasta V-pentueen keskellä pentulaatikossa (W-pennut oli vasta 2vko, joten ne ei pahemmin mitään tehneet). Ne oli kyllä niin syötävän suloisia! Leikittiin paljon penskojen kanssa ja nimettiin kaikki Harry Potter hahmojen mukaan, että tunnistettaisiin ne :D. Varoituksen sana teille koiraihmisille siellä ruudun toisella puolella: seuraavat kuvat voivat aiheuttaa vakavaa sairautta, nimittäin pentukuumetta...















Hyvinkää kr 13.7
Perjantai-iltana oli sitten vuoro siistiä omat turrikat ja lauantaina ottaa suunta kohti Hyvinkään kaikkien rotujen näyttelyä Emman ja Vilman kanssa. Mulla oli molemmat koirat ilmoitettuna ja meidän lisäksi ei sitten muita grandeja ollutkaan, mutten silti todellakaan olettanut automaattista ROP ja VSP tulosta, koska tuomarinamme oli Leni Finne. Päivä oli tosi kuuma ja pelkäsin jo etukäteen Zorron esiintymistä kehässä. Se ei ottanut nameja ja yleensä kuumalla säällä sitä ei huvita tehdä kehässä yhtään mitään. Lisäksi meillä oli Lenin kanssa kaksi harjoitusarvostelijaa, joten arvosteluun tulisi menemään vielä enemmän aikaa ja kopeltajia olisi kaksi enemmän.
Zorro kuitenkin yllätti positiviisesti. Kun asettelin sen tuomarinpöydän eteen seisomaan, se piti itse häntää ylhäällä! Päätin sitten olla koskematta siihen, etten stressaisi poikaa enempää. Ja hienosti Zorro piti häntää itse! Tuomareita se vähän väisti, mutta ei kuitenkaan paljoa. Ensimmäinen asia, jonka Finne sanoi alkaessaan tutkia Zorroa oli "tällä koiralla on päivän paras etuosa!". Kyllä nousi omistajalla hymy huulille. Paketissa Zorron esiintyminen oli oikein hienoa, lukuunottamatta pientä laiskuutta liikkeissä. Zorrolle ERI1, SA ja paras uros 1.

Arvostelu: Oikeat mittasuhteet. Sopiva luusto. Lähes oikealinjainen pää. Hieman korostuneet kulmakaaret. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen eturinta ja etukulmaukset. Oikeanmallinen rintakehä, hyvät takakulmaukset, oikea karvanlaatu. Erinomainen askelpituus.



Juoksin nappaamaan Lulun kehän laidalta ja vaihdoin lennossa numerolappua ja sitten oli meidän veteraanimme vuoro. Tuomari huomautti heti pehmeästä turkista, mutta totesi harjoitusarvostelijoille ettei veteraanin kohdalla välitä siitä. Lulu esiintyi perusvarmasti, mutta liikkeissä sitä sai kyllä vetää perässä. Tulokseksi ERI1, SA, pn1 ja ROP-veteraani.

Arvostelu: Ok mittasuhteet. Sopiva luusto. Oikealinjainen pää. Kirsu saisi olla mustempi. Hyvät silmät ja korvat. Oikea ylälinja. Riittävä eturinta ja -kulmaukset. Oikeanmallinen rintakehä. Hyvät takakulmaukset. Runsas, paikoitellen pehmeä karvapeite. Erinomainen askelpituus.




Taas juoksu kehänlaidalle, Lulu Emmalle ja Zorro mun hihnan päähän. Sitten olikin tiukan ROP-kehän vuoro :D. Itse toivoin, että Zorro veisi voiton, koska Lulun pitäisi jaksaa vielä BIS-veteraani kehä. Juostiin pari kertaa ympäri ja tuomari ojensi mulle käteen ROP-ruusukkeen. Vaikka mun koirat olikin rodussaan ainoat, niin olihan se hieno hetki, kun omat koirat kamppailivat rodun kauneimmasta!




Ryhmiä odotellessa meinattiin kaikkia pakahtua kuumuuteen ja toivoin koko näyttelypäivän olevan jo ohi. Vihdoin vähän ennen neljää aloitettiin ryhmäkilpailut. Käytiin Lulun kanssa juoksemassa BIS-vetsku ilman sijoitusta. Sitten olikin jo Zorron vuoro siirtyä esiarvostelukehään. Ryhmän otti Leni Finne, joka ei esiarvostelukehässä sen kummemmin koiria enää arvostellut, koska hän oli arvostellut kaikki rodut jo päivällä. Vähän jännitti se, miten Zorro juoksisi isossa kehässä rotukehälahnailun jälkeen, mutta hienostihan se meni, kun edessä juoksi muita koiria. Tuomari oli selvästi päättänyt jo neljä sijoittujaa, sillä hän alkoi yhden juoksukierroksen jälkeen poimimaan jatkoonmenijöitä. Ja kyllä, Zorro oli sijoittuneiden joukossa! Mä lähetin kehänlaidalle Emmalle ja Vilmalle hämmentyneitä katseita, kun siirryttiin jatkoonpäässeiden joukkoon. Tässä vaiheessa meillä kaikilla teetettiin vielä edestakaisin ja ympäri, jotka Zorro teki tosi laiskasti eikä sen jälkeen huvittanut enää seistä. Meille tultiin ojentamaan vihreä ruusuke ja me hypittiin iloisina nelospalkintopallille! Voi vitsi, en olisi kyllä koskaan uskonut, että Zorro tulee vielä joskus nappaamaan ryhmäsijoituksen Suomesta! Oon kyllä niin ylpeä :)


©Ansun kuvat








Eukanuba summer show 26.7

Tällä kertaa matka näyttelyyn hoitui nopeasti puolessa tunnissa ja sen takia vietettiinkin Helsingin Tuomarinkartanolla kolme päivää! Perjantai oli mun osalta se tärkeä päivä, koska silloin Lulu oli kehässä, muina päivinä toimin junnuhandlerien kuskina ja turistina. Pakko myöntää, että sunnuntaina alkoi jo olemaan sellanen fiilis, että koskas täältä pääsee kotiin. Asia olisi varmasti ollut eri, jos kaikki rodut olisivat olleet jokaisena päivänä ja jos ei olisi ollut niin älyttömän kuuma! No kuumuuden ansiosta mulla on jaloissa hienot ballerinarajat ja selässä hienot toppirusketukset :D.

Harvoin sitä tulee vietettyä perjantainta näyttelyssä, mutta nyt näin kävi. Lulu oli siis tällä kertaa mukana, Zorron viettäessa mökkielämää iskän kanssa Luumäellä. Aamusta käväisin kehässä kahden Humisevan Harjun mäyräkoiran kanssa tuloksena ERI2 kummallekkin. Sen jälkeen oli grandien vuoro ja tuomarina oli Hans Van Den Berg Hollannista. Mulla tais lähteä ilmot tänne näyttelyyn ihan viime hetkillä, koska pohdin pitkään uskallanko ilmoittaa Lulua kyseiselle herralle uudestaan. Puolitoista vuotta sitten käytiin siis Ruotsissa hakemassa tältä tuomarilta silee ERI. Tällä kertaa Lulu kuitenkin kisasi veteraaniluokissa, joten uskalsin uhrata rahani tähän koitokseen. Ja ei ollut huono päätös...
Grandeja oli kisaamassa 9. Kävin ensin kehässä "vara-Zorron" eli Zorron velipoika Jimmyn kanssa. Jimmy esiintyi hienosti tuloksena ERI1, mutta ei SA:ta.
©Jaana Honkanen

Narttujen viimeisenä oli Lulun vuoro mennä kehään. Heti kun olin laittanut Lulun seisomaan, tuomari kysyi ikää ja vastatessani kahdeksan sain hämmentyneen katseen tuomarilta. Siinä vaiheessa alko kyllä pelottamaan, että nonni siinä se meni. Mutta ehei ERI1 ja vielä SA:n kera ja ROP-veteraani. Pn-kehässä oli 5 narttua ja tuomari joutui pudottamaan meidät. Olin kuitenkin tosi ylpeä Lulusta ja arvostelu oli aivan huippu!
Arvostelu: Excellent in type. Tip top showcondition. Excellent headshape. Nice eyes. Good earset. Excellent front & rear. Good body. Strong level topline. Excellent mover.

Sen jälkeen istuttiin odottamassa ryhmäkehien alkua. Mielessä käväisi jo kotiinlähtö tuomariluetteloa vilkaistessa. Engh Espen. Tämäkin herra oli siis meillä Ruotsissa ja sieltäkin ERI ilman SA:ta. Päätettiin kuitenkin jäädä, koska eihän sitä koskaan tiedä niistä tuomarien mielenliikkeistä. Esiarvostelusta päästiin suoraan isoon kehään, sillä veteraanit otettiin ensimmäisinä. Lopulta Lulu sijoittui toiseksi! Wow! Mun oma Luluseni oli näyttelyn toisiksi kaunein veteraani! Oli kyllä omistaja niin onnessaan! Miten onkaan mahdollista, että mun koirat on tänä vuonna pärjänneet näin hyvin? Ihan uskomatonta ♥







2 kommenttia:

  1. Upeita tuloksia! Paljon onnea ♥ Tiedän sen fiiliksen kun molemmat omat koirat ovat ROP-kehässä, taisipa meillä olla tuolloin sama tuomarikin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ vieläkin vaikee uskoa! No Leni näköjään tykkää sitte meijän kummankin koirista :D

      Poista