30. kesäkuuta 2013

Kotka kv ja Tuusula kr



15.-16.6 vietettiin viikonloppu Kotkassa. Perjantai-iltana käytiin hakemassa Emmalle yökyläkaveri Salosta ja kukas muukaan se oli kuin hurmaava mäykkyherra Gösta :)

Lauantaina mulla ei ollut omia koiria, mutta pääsin onneksi kuitenkin kehäilemään! Esitin Chili sheltin, tuloksena EH. Vein kehään myös bordercollie Oskun, joka oli kehässä ensimmäistä kertaa 5 vuoden tauon jälkeen! Poika esiintyi hienosti ja sai hyvän arvostelun, mutta jostain syystä tuloksesi tuli kuitenkin H... Pääsin auttamaan myös nahkojen pn-kehässä ja kasvattajaryhmässä.


Silimen Merikapteeni "Chili"

Emma ja Vilma kisasivat kummatkin junnuissa ja tytöillä meni hienosti! Emma ja Gösta sijoittuivat neljänsiksi ja Vilma oli päivän paras Fiilis-nahkan kanssa. Onnea tytöt ♥ Mukava päivä, mutta auringonpaisteesta huolimatta olin jäässä koko päivän hyisen tuulen takia.



Sunnuntaina oli siis mun grandilaisten vuoro palata taas Suomen kehien puolelle. Kotkassa oli myös Zorron ensimmäinen kilpailu valioluokassa. Grandit tuomaroi sveitsiläinen Laurent Pichard. Zorron osalta kehän aloitus ei mennyt ihan putkeen, kun herra päätti kuikuilla takana tulevia kisatovereita eikä suostunut pysymään paikallaan. Yksilöarvostelu meni kuitenkin putkeen ja Zorro esiintyi sen ensi kertaa ilman namia! Laurent Pichard oli todella ystävällinen ja hyväntuulinen tuomari, joka kohteli koiria erittäin kauniisti. Zorrolle ERI ja sitten kilpailuluokassa sijoituttiin toisiksi Ticon voittaessa luokan. Parhaassa uroksessa Zorro oli kolmas. Olen erittäin tyytyväinen tähän valioluokan avaukseen :).

Arvostelu: Very stylish. Excellent breed type. Good size. Proper head. Clean neck and shoulders. Very typical coat. Slightly lose in elbows. Proper hindquaters. Slightly narrow behind. 


©Jari Kunnari

©Jari Kunnari

©Jari Kunnari


 Pian oli Lulun vuoro mennä kehään. Lululle ERI1, SA ja paras narttu 3 hienon arvostelun kera. Käväistiin vielä Minskujen kasvarissa, joka oli ROP-kasvari. Mietin ensin, että jos oltais lähetty kehän jälkeen kotiin eikä jääty tällä kertaa BIS-veteraaniin, mutta päätin sitten kuitenkin jäädä. Ei olisi ehkä kannattanut. Nimittäin iltapäivällä juuri vähän ennen vetskujen kilpailua alkoi ihan kamala kaatosade. Oltiin onneksi keretty viedä kaikki tavarat autoon, mutta me kastuttiin Lulun kanssa ihan läpimäriksi. Kyseinen sää taisi kuitenkin olla Lulun mieleen nimittäin se esiintyi todella hienosti, isoon kehään mentäessä se juoksi reilusti edellä. Jatkopaikkaa ei kuitenkaan meille annettu, joten suunnattiin litimärkinä ja uupuneina kotia kohti.

Arvostelu: Good size. Proper breed type. Attractive 8 years old. Excellent proportion all over with clean skull. Correct lenght of neck. Proper shoulder. Sound mover. Well presented.

©Jari Kunnari

©Jari Kunnari

©Jari Kunnari


TUUSULA KR 29.-30.6
Lauantaina olin paikalla vaan handlaamassa muiden koiria, kun omat otukset jäivät aamulla kotiin nukkumaan. Matkailaisina oltiin minä, Jenny ja Vilma. Näyttelyssä pääsin pyörähtämään kehässä Humisevan Harjun karkkarimäykkyjen kanssa. Päivä kului kivasti mukavien ihmisten seurassa ja iltapäivällä ryhmien jälkeen kohti kotia ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Sunnuntaina meinasin joutua lähtemään näyttelyyn yksin, koska Emma oli rippileirillä (ja Vilma&Jenny Hämeenlinnassa), mutta iskä pääsikin pitkästä aikaa näyttelyseuraksi. Herätyskään ei ollut aikainen, kun kehät alkoivat vasta puolenpäivän aikoihin. Tänään oli ensin vuorossa Humisevan Harjun petittien handlausta, jonka jälkeen oli omien turjakkeiden vuoro mennä kehäilemään.
(c) Sarianna Junnila

Grandien tuomarina oli edellisenä päivänä mäyräkoiria arvostellut ranskalainen Sylvie Desserne. Mä ehdin lauantaina kehittää itselleni pelon kyseistä tuomaria kohtaan, jolla tuntui ainakin mäyräkoirien kohdalla olevan ihan omanlainen linjansa ja oudot mielipiteet. Tuomari oli kuitenkin mukava ja ystävällinen, mutta mua erityisesti pelotti mennä Zorron kanssa kehään, koska mäyräkoirissa Desserne oli huomauttanut monille hännästä. Ja Zorron häntähän on mitä on... Valioluokassa oli Zorron lisäksi velipuoli Pablo ja Bondi-iskä. Zorro oli kuumuuden ja kehänlaidalla odottavan Mallin takia ihan pihalla ja esiintyminen ei mennyt ehkä niin putkeen kun olisin toivonut. Hyvä arvostelu kuitenkin saatiin ja ERI. Kilpailuluokassa Pablo meni ykköseksi, Zorro kakkoseksi ja Bondi kolmoseksi. Zorrolle myös SA, joten se oli näinollen myös pu2. Täytyy sanoa, että hieman olen ihmeissäni siitä, että Zorro voitti Bondin!

Arvostelu: Good dog. Could be bit longer. Good muzzle and propotion to skull. Correct earset. Excellent shoulders and front. Needs bit loin to be. Total balance. Good rear. Correct tail set. Moves well. Good coat texture.










Muiden narttujen jälkeen oli Lulun vuoro mennä kehään. Tuomari huomautti heti pehmeästä turkista. Lulu esiintyi ihan kivasti, mutta laiska se on aina (paitsi kaatosateella). Lulu jäikin sitten karvalaadun takia veteraaniluokassa kakkoseksi ilman SA:ta, mutta tuomari vielä totesi, että Lulun liikkeet olivat paremmat. Sitten päästiinkin iskän kanssa jo lähtemään kotiin! Harvemmin sitä pääsee näin aikasin näyttelystä kotiin :D

Arvostelu: Good type. Line of head could be better. Lacks of stop. Correct angulations. Bit soft coat. Moves well. Correct construction.



25. kesäkuuta 2013

Be dead


Vietin juhannuksen Jennyn, Vilman, Emman, iskän ja koirien kanssa Savitaipaleella meidän mökillä. Viikonloppu oli oikein hauska ja innostuttiin ehkä hieman leikkimään Vilman meikeillä :D No voi ainakin sanoa, että naurua ei puuttunut! Vaikea alkaa hirveesti mitään alkaa selittelemään, annetaan kuvien puhua puolestaan :)


Tää näyttää jonkun peräkylän kesäteatterin mainokselta :D



























8. kesäkuuta 2013

Mitä aineita ne siellä Liettuassa oikeen vetää? - Moletain inttinäyttelyt 25.5-26.5 ♥


Taisin tammikuussa ennen Kajaaniin lähtöä ehtiä istumaan kasvattajan pöydän ääressä 5 minuuttia ennen kuin tämä ehdotti jo uutta matkaa kevään loppupuolelle. Sen enempää asiaa miettimättä päätin, että lähdetään Mian mukaan käymään Liettuassa. Ilmoitin sitten kummatkin koirat mukaan reissuun, vaikka pääasiassa sinne lähdettiin hakemaan Zorrolle cacibia ja Liettuan sertiä, mutta ajattelin sitten samalla koittaa saada Lulun Liettuan valioksi.

Matka kohti Liettuan Moletaita alkoi 24.5 perjantaina, kun lähdettiin aamulaivalla Helsingin satamasta. Pitkä matka kului mukavasti rupatellessa ja oltiin hyviin aikoihin hotellillamme Moletaissa. Moletai oli pieni ja nätti kylä. Meillä oli siisti hotelli, jossa majaili pääasiassa suomalaisia koiraihmisiä. Kun kaikki tavarat oli roudattu huoneeseen, alettiin valmistella koiria seuraavan päivän koitoksiin ja sen jälkeen suunnattiin unten maille.


















AUKSTAITIJOS SUMMER 25.05.2013
Lauantaille oli luvattu kamalaa vesisadetta, mutta vältyttiin pahimmalta kun ehdittiin pystyttää teltta meidän kehän laidalle ajoissa aamusta. Kaatosade kyllä tuli, mutta oltiin teltan suojissa piilossa siltä. Ja se onneksi loppui ennen meidän kehävuoroa. Grandit arvosteli Marko Lepasaar Virosta. Zorro kisasi avoimessa luokassa, koska se ei ollut vielä Suomen valio ilmoittaessani koiria. Marko halusi tutkia koirat pöydällä ja ajattelin, että nyt Zorro saa jonkun hirveän paniikin, mutta se oli hienosti. Kyllähän se yritti vähän pakittaa, mutta pöydällä sen sai helpommin pidettyä paikalla kuin maassa olisi saanut. Sitten tehtiin vielä liikkeet joiden jälkeen Marko tuli kättelemään ja sanoi "congratulations". Mulla ei kuitenkaan ollut mitään hajua tuliko SA:ta. Kun Maukka (Dinetten Grand Florencio) oli käynyt kehässä, mulle kerrottiin, että Zorro oli paras uros.

Arvostelu: 2 years. Strong boy. Correct bite. Enough dark eyes. Good head&expression. Elegant neck. Good topline. Moves ok. Excellent coat. Nice temperament.


Sitten kehässä kävivät Lilla ja Tiuhti, jonka jälkeen oli Lulun vuoro. Lulu ei siis kisannut veteraaneissa vaan valioissa, jotta sillä olisi mahdollisuus saada Liettuan serti. Lulu sai myös erinomaisen ja ilmeisesti myös SA:n, koska se pääsi kisaamaan Tiuhtia vastaan pn-kisaan, jossa se jäi kakkoseksi.

Lulun arvostelu: 8 years. Strong bitch. Needs more stop. Bite ok for age. Short neck. Low tailset. Enough forechest. Loose in elbow. Nice temperament.

Sitten oli ROP-kehän, joka oli aika outo, koska parhaan nartun ja uroksen lisäksi siinä kisasi paras juniori. Juostiin kierros ympäri, jotka meni Zorron osalta järkyttävän huonosti, sillä se kauhoi rakkaan Lillansa perään koko kierroksen. Ensimmäisenä tuomari päätti rodun parhaan ja tuli kättelemään Zorron ykköseksi. Mä olin ihan pihalla siitä mitä tapahtuu ja jäin vain hölmistyneenä seisomaan paikalleni, kun Lilla ja Tiuhti vielä kisasivat VSP:stä. Lopulta kuitenkin tajusin, että Zorro oli ROP. Wow. Siis ihan oikeasti. Toi hölmö turriainen oli rodun paras.

Ryhmiä odotellessa kyhjötettiin teltan suojissa sateelta suojassa. Päivä kului mukavasti suomalaisten rhodeihmisten kanssa jutellessa ja opittiin ainakin, että teltan verho kannattaa pitää kiinni tai marjamehut voi lennellä pitkin telttaa :D...

Pitkän odotuksen jälkeen oli vihdoin aika päästä juoksemaan sateiseen ryhmäkehään. Täällä ei ollut mitään esiarvostelua, vaan juostiin suoraan kehään. Ryhmän tuomarina toimi Flyora Chaikovskaya Venäjältä. Tämä nainen ei pahemmin pohtinut vaan sisäänjuoksun ja lyhyen seisottamisen jälkeen hän oli jo päättänyt kolme sijoittujaa. En voinut uskoa, kun Flyoran sormi osoitti meidät kolmen parhaan joukkoon. Pian oli jo kuulutettiin sijoitusjärjestys. Kolmanneksi sijoittui suomalainen rhodesiankoira ja jäljelle jäivät Zorro ja vihikoira. Tuomarilla oli kädessään vihreä (kakkonen) ja punainen ruusuke ja mä tuijotin varmasti suu auki tuomaria, joka ojensi mulle käteen PUNAISEN ruusukkeen. Zorro perkule meni sitten ja voitti ryhmän. Voitte varmasti kaikki arvata kuka purskahti itkuun! Kiivettiin palkintopalleille poseeraamaan kameroille, jonka jälkeen yritin epätoivoisesti saada kannettua 15kg Royal Canin säkin, Zorron, ruusukkeen ja palkinnot ulos kehästä samalla hysteerisesti itkien, koska muut meidän porukasta olivat estämässä teltan lähtöä lentoon. Se ruokasäkki taisi jäädä matkan varrella jonnekkin, mutta onneksi kiltti järjestysmies roudasi sen ja mun kehään unohtaneen säilytysastian meidän teltalle. Jokapuolelta kuului onnitteluja niin tuntemattomilta kuin tutuiltakin. Itse olin ihan shokissa ja itkin samalla, kun siirrettiin sateessa telttaa ja muita tavaroita sunnuntain kehälle.
©Arturasz Photography
©Stasys Barauskas


Sitten oli vielä BIS-kehän vuoro, jossa ei kuitenkaan tullut menestystä. Zorro esiintyi upeasti enkä voisi olla ylpeämpi! Täytyy sanoa, että en olisi ikinä, ikinä, uskonut että mun oma koirani pääsisi joskus BIS-kehään. Zorro taisi olla myös ainoa suomalaiskoira BIS-kehässä ja suomalaisia oli tässä näyttelyssä paljon! Tämän upean päivän jälkeen kyllä kelpasi palata hotellille, haukata ruokaa hotellin ravintolassa ja sen jälkeen istahtaa sängylle ja elää päivän tapahtumia uudelleen. Ja vielä kerran, WOW!






 ©Arturasz Photography

Pitää muistaa hymyillä, kun on näyttelyn 10 kauneimman koiran joukossa!






MOLETAI CUP 26.05.2013
Sunnuntaina meitä suosi parempi sää kuin lauantaina. Eipä tarvinnut ainakaan palella eikä ollut paahtavan kuumakaan. Tänään meidän tuomarinamme toimi eilinen ryhmätuomari Flyora Chaikovskaya. Täytyy myöntää, että hieman oli odotuksia Zorron suhteen, mutta toisaalta tuomari ei ollut nähnyt muita grandeja, joten en odottanut mitään huipputuloksia. Zorro esiintyi tänäänkin hienosti ja arvostelun jälkeen tuomari kätteli ja osoitti ykköstötsää kehän reunassa. Ilmeisesti tämä siis tarkoitti erinomaista, mutten taaskaan tiennyt tuliko SA. Meidät pyydettiin kuitenkin taas kehään Maukan arvostelun jälkeen, joten ilmeisesti se SA tuli. Ja Zorro oli jälleen paras uros.



Muiden narttujen jälkeen oli Lulun vuoro mennä kehään. Tänään kyllä vähän jännitti olla mummon kanssa kehässä, nimittäin nyt olisi se viimeinen mahdollisuus saada Liettuan serti. Lulullekkin erinomainen ja kisaamaan pn-luokkaan. Ja parhaassa nartussa Lulu vei voiton, saaden samalla sen Liettuan sertin! ROP-kehässä rhode Miia sai viedä Lulun ja hienosti Miia sen veikin ;)! Juostiin pari kertaa ympäri ja Zorron juokseminen oli taas älytöntä laukkavetoa Lillan perään... Mutta Zorro osoitettiin kuitenkin toistamiseen ykkössijalle! Tuomari ei juoksuttanut enää narttuja ympäri ja mä olin taas ihan pihalla siitä, että oliko Lulu nyt VSP vai ei. Pian tuomari tuli tulkin kanssa selittämään mulle valintaansa ja jouduin vielä kysymään, että oliko Lulu VSP ja olihan se! Tuomari kertoi vielä, että Lulu on rodunomaisesti parempi, mutta Zorro on parempi lähettää kisaamaan Best In Showsta! Oli kyllä aika mageeta, että mun koirat oli rodun parhaat :)



Rotukehän jälkeen kuvailtiin koiria ja vietettiin muutenkin lupsakkaa päivää hyvässä seurassa ryhmiä odotellen. Niin ja mulle selvis, että Lulu on myös vahvistamaton Viron valio ja näin siitä tuli samalla myös Balttian valio!









Sitten olikin aika rientää taas ryhmäkehiin. Eilen meillä ei ollut mitään esiarvostelua, mutta tänään tuomari pamahtikin yhtäkkiä kehään ja siinä piti äkkiä koittaa saada koira näyttämään hyvältä. Tuomarillamme Maria Bruskalla oli ilmeisesti päätösvaikeuksia, sillä hän katsoi koiria todella pitkään. Isossa kehässä kaikki laitettiin juoksemaan yksilöliikkeitä ennen kuin tuomari alkoi sijoittamaan. Tällä kertaa ketään ei otettu jatkoon vaan sijoitukset kuulutettiin. Kolmanneksi sijoittui jälleen suomalainen rhodesiankoira. Olin aivan varma ettei tällä kertaa tule sijoitusta, sillä itselläni oli sellainen olo ettei tuomari vilkaissut Zorroa kertaakaan. En kuitenkaan voinut uskoa, että Zorro sijoittui toiseksi! Ja mulla tosiaan kesti hetkonen tajuta se, koska kuulutukset oli venäjäksi :D. Mutta kannustusjoukkojen huudoista sen pystyi aika helposti päättelemään! Mähän aloin siis taas itkemään, kun päästiin pois palkintopalleilta. Siis aivan mahdottoman uskomatonta, että Zorro on kaksi kertaa ROP ja sijoittuu vielä kumpanakin päivänä ryhmässä! En ois tosta pölypäästä uskonut! Ja kun soittelin illalla iskälle niin se jo pohti, että mitä aineita ne Liettuassa oikeen vetää, kun toi punkkari pärjäs niin hyvin :D







Nukuttiin vielä yksi yö hotellilla ja maanantaiaamusta lähdettiin takaisin kohti Suomea. Kyllä väsytti, kun pääsi illalla vihdoin kotiin. Koiratkin oli ihan puhki, jopa Zorro!

Suuren suuri kiitos tästä matkasta ihanalle Mialle ♥ Ja kiitos myös kaikille mukaville uusille tuttavuuksille näyttelypaikalla ♥