Nyt on vuoden 2012 ulkonäyttelyt historiaa (onneksi!). Tykkään ulkonäyttelyistä, mutta sisänäyttelyissä ei joudu sään armoille. Ja tää Suomen näyttelykesä ei oo sään kannalta ollut mikään unelma. Millon ollaan saatu jäätyä kuoliaaksi, istuttu koko päivä sateessa tai sitten harvoilla kerroilla paahtua helteeseen. Koskaan ei oo sopivaa, tai sitten mä oon vaan liian kriittinen? Mutta nyt on Helsingin Mastery ja Porvoo kr takana.
Mastery syysnäyttely järjestettiin Helsingin Tuomarinkartanossa ja siellä piipahdettiin kumpanakin päivänä. Lauantai olikin pikavisiitti, mentiin sinne vaan Emman junnuihin ja lähdettiin ryhmien alussa. Junnut tuomaroi Terhi Korhonen. Emmalla oli kisakoirana luottokaveri Gösta ja hienostihan se sujui jälleen kerran! Emma pääsi jatkoon ja jatkossa kaikki saivat esitettäväkseen nuoren afgaanin. Emma handlasi nuoren koiruuden oikein hienosti! Parivaljakko sijoittui hienosti neljänneksi! Käväistiin Emman kanssa ottamassa vielä ennen lähtöä tällänen upea kuva Mastery taustaa vasten :)
Viikon päästä Mastery-viikonlopusta oli luvassa vuoden viimeinen ulkonäyttely, Porvoo. Porvoo on jo perinteeksi muodostunut näyttely, vuodesta 2007 asti oon siellä joka syksy ollut. Ja joka kerta tullut kipeäksi. Porvoon näyttelypaikka on tosi kiva, mutta siellä tuulee aina. Ja yleensä vielä niin, että vuorotellen on kylmä ja kuuma. Heti kun otat vaatteita pois, tulee kylmä ja sitten kun laitat niitä takas päälle niin tulee kuuma. Joka vuosi melkeempä sieltä tuodaan tuliaseksi vähintään flunssa, jos ei muuta saada.
Lauantaina lähdettiin Emman, Vilman ja Miro-partiksen kanssa aamusta kohti Porvoota. Seurattiin ja kuvailtiin pyrre-kehää ja Vilma kävi handlaamassa vetskunartun VSP:ksi. Istuskeltiin paikanpäällä ja odoteltiin junnujen alkua. Muuten ihan mukavaa, mutta oli ihan älyttömän kylmä! Junnut alkoi sitten viimein ja siirryttiin sinne. Junnujen tuomarina toimi Emmi Merta. Emma kisasi mäyräkoira Winstonilla ja suoritus oli todella hyvä siihen nähden, että koira oli 9kk! Jatkopaikkaa ei kuitenkaan irronnut, juuri koiran "osaamattomuuden" takia mutta Emma kuulema osasi asiansa! Vilma pääsi kuitenkin hienosti jatkoon pyreneittenkoiralla ja ylsi aina neljännelle sijalle asti! Onnea Vilma :)! Jäätiin vielä kattomaan vähän ryhmiä ennen kuin suunnattiin Emman kanssa kahdestaan kotia kohti ja valmistautumaan seuraavan päivän koitokseen.
Sunnuntaina lähtö oli taas aikaisin, mutta iskä lähti heittämään meitä niin ei tarvinnut itse ajaa. Sunnuntaina aamukokoonpano oli siis Jenny, minä, Emma ja Zorro. Pystytetiin kamat grandi/nahka kehän laidalle ja odoteltiin kehien alkua. Jenny käväisi kehässä staffin kanssa, mikä meni oikein hienosti, mutta tuomarin mielestä kyseinen koira oli värivirheellinen... Ennen oman kehän alkua sai sitten odotella ihan reilusti. Mulla ei ollut Zorron suhteen mitään odotuksia, koska tuomarimme Paula Rekiranta oli antanut kuukautta aikaisemmin Zorrolle pelkän ERIn tuon hännän takia. Huvitti jättää koko Porvoon reissu välistä, kun ärsytti niin paljon, että menin sen vahingossa samalle tuomarille ilmottamaan. Odotellessa aika kului mukavasti Minsku-porukan kesken kuulumisia vaihdettaessa ja mukavia höpötellessä. Ennen grandeja pääsin pyörähtämään nahkojen pn-kehässä esittämässä Noomin (Timonan Xanya Xanadu) ja Noomi sai vara-sertin.
 |
| © Jari Kunnari |
Sitten olikin Zorron vuoro mennä kehään. Zorro päätti pistää koko homman ihan pelleilyksi ja alkoi heti kehään mennessä pomppia, haukkua, roikkua mun kädestä ja riehua ihan sekopäisesti. Senkin mielestä oli ilmeisesti ihan turha mennä taas sille tuomarille, jolta saa sileen ERIn, joten Zorro varmaan yritti ansaita lisäpisteitä! Yksilöarvostelussa sain sen onneksi namin avulla seisomaan, mutta ensimmäinen edestakaisin liike oli yhtä kengurunloikkaa. Toisella kerralla onnistui jo paremmin ja siitä eteenpäin jätkä esiintyi ihan siedettävästi. Kehäsihteerimme nosti punaisen lapun ja siirryimme sivuun odottamaan Killen ollessa arvosteluvuorossa. Kilpailuluokassa Zorro sijoitettiin ensimmäiseksi ja tuomari kommentoi mulle vielä "Koira liikkuu upeasti silloin kun se ei pelleile ja pompi. Toi häntä on hieman häiritsevä, kun se kaartuu liikkeessä noin mutta mä annan teille kuitenkin SA:n." Mä hymyilin siinä varsin idiootin näköisenä, mutta kun oli niin kiva saada tällä kertaa se SA! Ja Zorrosta tuli samalla myös RC ROP-juniori! Paras uros luokassa Zorro sijoittui neljänneksi saaden toisen sertinsä! Me sitten hypeltiin sieltä kehästä pois hymy korviin asti asennettuna! Pääsin vielä esittämään Rexin kasvattajaryhmässä ja Minskuille rapsahti KP.
Arvostelu: Kookas nuori uros, joka antaa aavistuksen korkearaajaisen vaikutelman. Vahva urosmainen pää. Hyvät korvat. Hyvä kaula ja eturinta. Vahvat ja suorat eturaajat. Riittävä runko. Hyvä taka-osa. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu tehokkaasti pitkällä askeleella silloin kun malttaa.
 |
| © Jari Kunnari |
.jpg) |
| © Suvi Lehto |
.jpg) |
| © Suvi Lehto |
 |
| © Jari Kunnari |
Grandikehän jälkeen rynnistettiin Jennyn kanssa kattomaan junnuja, jossa oli parhaillaan käynnissä jatkoonpäässeiden valinta. Osarin tuomarina toimi Laura Lehdistö. Emma kisasi beagle Forrella, jääden kuitenkin ilman jatkopaikkaa. Vilma pääsi partacollie Miron kanssa jatkoon. Ja ei voi muuta sanoa kun sen, että Vilma sai sen koiran näyttämään ihan pirun hyvältä! Sillä suorituksella olisi aivan hyvin voinut voittaa osarin, mutta ei tämän parivaljakon kolmossija huono juttu ollut! Onnea taas Vilma, sähän oot jyränny näitä junnukehiä Englannin reissun jälkeen ♥
Junnujen jälkeen ei tarvinut kauaa odotella ryhmiä. Ensimmäisenä oli vuorossa RC Junior kilpailu isossa kehässä, jonka arvosteli italialainen Claudio de Giuliani. ROP-junioreja oli reilusti yli 40. Esiarvostelussa Zorro esiintyi jo edukseen. Sisääntulo isoon kehään ei kuitenkaan ollut niin tyylikäs kun olisin toivonut, Zorro kiskoi hirveää vauhtia edessä olevien ihanien tyttöjen perään. Noh harvoin grandi nousee esiin noin suuresta rotukirjosta, vaikka esiintyisikin hienosti. Tuomari katsoi vielä kaikki juniorit läpi ja alkoi poimia jatkoonpääsijöitä. En voinut uskoa silmiäni, kun tuomarin sormi osoitti Zorroa. Jatkossa Zorro esiintyi hienosti, vähän ehkä laiskasti mutta eipä ainakaan roikkunut jakun hihoissa tai muutakaan pelleilyä. Emme kuitenkaan yltäneet neljän parhaan joukkoon, mutta voin sanoa että 11 parhaan joukkoon suuresta määrästä kauniita junioireita oli aivan mahtava päästä! Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, harvoin grandi tulee esiin noin suuresta määrästä koiria. Mutta ilmeisesti italialaiset tykkää mun puupäästä ;). Pääsin vielä pyörähtämään kooikerhondje kasvattaja ryhmässä Jeroomin (Black Amiikos Jeroo) kanssa. Seurattiin koko näyttely päätökseen asti ja sen jälkeen alkoi kotimatka hyvin ahtaassa autossa (iskä, Emma, minä, Miro-partis, Zorro, Jenny, Vilma + kaikkien kamat ja Vilman ylisuuri tavaramäärä :D). Ja ette arvaakkaan hyvät ystäväiseni kuinka hankalaa on puhua puhelimessa, kun takapenkillä istuu kolme nälkäistä apinaa!
KIITOS JÄLLEEN KERRAN KAIKILLE MUKAVASTA VIIKONLOPUSTA ♥
.jpg) |
| © Suvi Lehto |
.jpg) |
| © Suvi Lehto |
 |
| © Suvi Lehto |
Nyt on sitten pitkä tauko näyttelyrintamalla. Toisaalta pitäs olla ehkä ilonen, koska yo-kirjotukset lähenee. Noh mä oon ilonen ainoastaan sen takia, että saa nukkua! Ehkä on hyvä välillä hengähtää ja aloittaa sitten kunnon energialla tauon jälkeen :)! Näkemisiin ystäväiseni!
